Keskiaikaiset asut – materiaalit ja aitouden taso

Keskiaikaiset asut – materiaalit ja aitouden taso

Keskiaikainen asu kiinnostaa yhtä lailla teemajuhlaan valmistautuvaa, ensimmäiseen LARP-peliinsä lähtevää kuin keskiaikamarkkinoilla myyjänä toimivaa harrastajaa. Keskiaikaisten asujen materiaalit ratkaisevat, miltä asu näyttää, miten se kestää käyttöä ja kuinka uskottavalta se näyttää muiden harrastajien silmissä. Kun tiedät, mitä aitoustasoa tilaisuus vaatii, et maksa liikaa naamiaisiltaan etkä päädy polyesterikaavussa paikkaan, jossa muilla on käsin ommeltua villaa.

Kolme aitouden tasoa keskiaikaisessa asussa

Kokenut pukija kysyy ensin, mihin asu tulee. Vastaus jakaa keskiaikaiset asut käytännössä kolmeen tasoon, ja jokaisella on oma hintaluokkansa ja materiaalinsa.

Naamiaistaso on tehty yhtä iltaa varten. Valmisasu maksaa tyypillisesti 25-80 €, ja materiaalina on polyesteriä, tekosamettia ja painettuja koristeita. Pikkujouluissa, keskiaikateemaisissa synttäreissä ja koulun näytelmässä tämä riittää hyvin. Kankaan kiilto ja tarranauhakiinnitykset näkyvät lähelle, mutta juhlavalaistuksessa niitä harvoin huomaa.

LARP- ja tapahtumataso noudattaa niin sanottua kolmen metrin sääntöä: asun pitää näyttää uskottavalta muutaman metrin päästä, vaikka saumat olisi ommeltu koneella. Tunika, housut ja viitta luonnonkuidusta maksavat valmiina noin 80-250 €. Tällä tasolla liikutaan Ropeconissa Helsingissä, suomalaisissa ulkopeleissä ja useimmilla keskiaikamarkkinoilla kävijänä.

Elävän historian taso eli reenactment tarkoittaa, että asu perustuu tiettyyn aikakauteen, alueeseen ja säätyyn. Näkyvät saumat ommellaan käsin, kankaat ovat kasvivärjättyjä tai sellaisiksi uskottavia, ja kaavat pohjautuvat arkeologisiin löytöihin. Kokonaisuus jalkineineen voi helposti maksaa 400-1000 €, ja usein sen tekeminen vie kuukausia.

Keskiaikaisten asujen materiaalit käytännössä

Keskiajan Euroopassa vaatteet tehtiin pääosin villasta ja pellavasta. Silkki oli harvinaista ja kallista, puuvillaa käytettiin Pohjolassa hyvin vähän. Tästä syystä uskottavan keskiaikaisen asun rakentaminen alkaa näistä kahdesta kuidusta.

Pellava sopii alusmekkoihin, paitoihin ja kesäasuihin. Se hengittää hyvin, kestää pesua ja pehmenee käytössä. Keskipaksu pellavakangas maksaa kangaskaupoissa yleensä 15-35 € metriltä. Pellava rypistyy, mutta keskiaikaisessa asussa se näyttää luontevalta eikä virheeltä.

Villa on päällysvaatteiden, viittojen ja hupun materiaali. Tiivis villakangas tai huopa pitää lämpöä vielä märkänäkin, mikä on suomalaisessa elokuun ulkopelissä iso etu. Hinta vaihtelee noin 25-60 € välillä metriltä laadusta riippuen.

Nahka kuuluu vöihin, pusseihin, kenkiin ja panssarin osiin. Kasviparkittu nahka kestää ja muotoutuu, kun taas ohut kromiparkittu nahka repeää helposti kiinnityskohdista.

Jos haluat ommella asun itse, perustiedot kaavoista ja kankaiden valinnasta löytyvät artikkelista naamiaisasun ompelu itse. Itse kankaiden ostaminen kuuluu kangas- ja askarteluliikkeiden vertailuun, kun taas valmiit asut, tarvikkeet ja asusteet löytyvät naamiaiskaupoista.

Myytti: keskiajalla kaikki pukeutuivat ruskeaan

Elokuvat ovat opettaneet, että keskiajan ihmiset kulkivat harmaan ja mudanruskean sävyissä. Totuus on toinen. Kasvivärjäyksellä saatiin aikaan kirkkaita värejä: krapista punaista, morsingosta sinistä ja keltamosta keltaista. Myös tavallinen kansa käytti värjättyjä vaatteita, vaikka kaikkein kirkkaimmat ja tasaisimmat sävyt olivat varakkaiden etuoikeus.

Toinen sitkeä väärinkäsitys koskee samettia ja satiinia. Naamiaiskaupan ”keskiaikainen prinsessa” on usein kiiltävää satiinia ja paisutettuja hihoja, mikä muistuttaa enemmän satuelokuvaa kuin historiaa. Juhlissa se on täysin kelvollinen valinta. Jos tavoite on uskottavuus, mattapintainen villa tai pellava hillityssä värissä toimii paremmin.

Yleisimmät virheet keskiaikaisen asun hankinnassa

Ensimmäinen virhe on polyesteri nuotion ääressä. Synteettinen kuitu sulaa kiinni ihoon, kun taas villa syttyy hitaasti ja sammuu usein itsestään. Ulkopeleissä ja keskiaikamarkkinoilla on lähes aina avotulta, joten tämä on turvallisuuskysymys eikä pelkkä tyyliasia. Lasten asuissa se korostuu entisestään.

Toinen virhe on jalkineiden unohtaminen. Huolellisesti tehty asu ja valkoiset lenkkarit pilaavat kokonaisuuden heti. Edullinen ratkaisu on tumma, yksinkertainen nahkakenkä tai nilkkuri, jonka päälle voi ommella villaiset säärisuojat. Oikeat käännetyt keskiaikakengät maksavat yleensä 150-300 €.

Kolmas virhe on aikakausien sekoittaminen tahattomasti. Viikinkiajan tunika, 1400-luvun huppu ja renessanssin korsetti samassa asussa näyttävät naamiaisissa hauskoilta, mutta reenactment-tapahtumassa ne herättävät huomiota väärällä tavalla. Fantasia-LARPissa sekoittaminen on taas täysin sallittua, ja siihen saa ideoita artikkelista fantasia-asun rakentaminen.

Milloin aitoudesta kannattaa joustaa

Standardineuvo ”valitse aina luonnonkuitu” ei päde joka tilanteessa. Jos asu tarvitaan yhteen sisätiloissa pidettävään teemapikkujouluun, 150 euron villakaapu on rahan tuhlausta. Silloin valmisasu ja muutama aidon näköinen lisävaruste, kuten nahkavyö ja yksinkertainen pussukka, nostavat kokonaisuutta enemmän kuin kalliimpi kangas.

Myös lasten keskiaikateemaiset synttärit ovat poikkeus. Lapsen asun pitää kestää konepesu ja olla väljä, jotta leikkiminen onnistuu. Puuvillasekoite toimii siinä paremmin kuin hankaava villa, kunhan helma ei laahaa maata ja viitan kiinnitys aukeaa helposti vedettäessä.

Teatterin puolella pätee oma logiikkansa. Näyttämöasu tehdään näyttämään hyvältä katsomosta, ei lähietäisyydeltä, joten teatteripukijat käyttävät usein edullisempia materiaaleja ja korostavat värejä ja muotoja. Moni keskiaikanäytelmän asu sisältää vetoketjuja, jotka eivät näy yleisölle.

Näin rakennat uskottavan keskiaikaisen asun vaiheittain

Ammattilainen etenee alhaalta ylöspäin ja sisältä ulospäin. Ensin alusvaate, sitten päällysvaate ja lopuksi asusteet.

  • Pellavainen alustunika tai alusmekko, joka on mukava iholla
  • Villainen päällystunika tai mekko, joka antaa asulle siluetin
  • Nahkavyö, johon kiinnitetään pussi, veitsen tuppi tai juomasarvi
  • Huppu tai viitta säältä suojaamaan
  • Yksinkertaiset, tummat jalkineet ilman näkyviä logoja

Ulkokäytössä kannattaa testata liikkuvuutta ennen tapahtumaa. Kyykisty, juokse ja istu maassa asu päällä. Jos sauma ratkeaa tai viitta kiristää kaulaa, vika on helpompi korjata kotona kuin metsässä sateessa. Lisää vinkkejä asun kestävyyteen on artikkelissa LARP-varusteiden kestävyys.

UKK

Mistä materiaalista keskiaikainen asu kannattaa tehdä?
Uskottavin ja käytännöllisin yhdistelmä on pellava alusvaatteeksi ja villa päällysvaatteeksi. Molemmat hengittävät, ja villa pitää lämmön myös märkänä. Polyesteri riittää sisätiloissa pidettäviin naamiaisiin, mutta nuotion lähellä sitä ei kannata käyttää.

Paljonko keskiaikainen asu maksaa?
Valmis naamiaistason asu maksaa noin 25-80 €. LARP- ja tapahtumatasoinen luonnonkuituasu maksaa 80-250 €, ja elävän historian tason kokonaisuus jalkineineen voi maksaa 400-1000 €.

Kelpaako naamiaiskaupan keskiaikainen asu LARPiin?
Kertaluonteiseen sisäpeliin usein kelpaa. Monipäiväisessä ulkopelissä ohut synteettinen kangas ei kestä kosteutta ja kylmää, joten sen päälle kannattaa vähintään hankkia villainen viitta tai huppu.

Valitse taso ennen kangasta

Keskiaikaisen asun hankinta onnistuu, kun aitouden taso päätetään ennen ensimmäistäkään ostosta. Naamiaisiin riittää valmisasu ja pari aidon näköistä asustetta. LARPiin ja keskiaikamarkkinoille kannattaa valita villaa ja pellavaa, ja elävän historian harrastuksessa jokainen sauma ja värisävy perustellaan lähteillä. Jos epäröit, aloita hyvästä villaviitasta ja kunnon vyöstä – niitä käytät tasosta riippumatta vuosia.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista